Siirry suoraan sisältöön

Suomi tarvitsee ja toivottaa tervetulleeksi eri alojen kansainvälisiä osaajia

Hallitusohjelmassa mainittu kunnianhimoinen tavoite luoda edellytykset maailman parhaan startup- ja kasvuyritysekosysteemin kehittymiselle edellyttää koko joukon kansainvälisiä osaajia, emmekä ilman heitä siinä onnistu.

Lukuisat tahot ovat ottaneet voimakkaasti kantaa niin sanottuun kolmen kuukauden sääntöön uuden työpaikan löytämisestä oleskeluluvan säilyttämiseksi. Kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla ymmärtää hyvin, mistä eri toimijoiden huoli kumpuaa. Tuoreessa pk-yritysbarometrissa työvoiman saatavuusongelmia kuvataan toiseksi suurimmaksi yritystoiminnan kehittämisen esteeksi.

”Muun muassa tästä syystä Suomi kaipaa kipeästi kansainvälisiä osaajia. Hallituksen esityksestä on liikkeellä väärinkäsityksiä, jotka on korjattava. Kauppalehden haastattelussa (30.8.) Maahanmuuttoviraston peruuttamisasioiden tulosaluetta johtava Marianne Laine kuvasi, että ’kolmen kuukauden säännöstä on virastossa päätetty huhtikuussa ja se on otettu käyttöön jo ennen, kuin hallitusta oli muodostettu.’ Linjaus oli siis olemassa jo ennen hallitusneuvottelujen käynnistymistä. Tämä on hyvä muistaa,” Salla sanoo.

Salla muistuttaa, että nykyinen laki edellyttää, että työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevan luvan on täytyttävä joka hetki. Maahanmuuttovirasto on soveltanut nykyistä lakia niin, että kolmen kuukauden aikana on pitänyt löytää uusi työsuhde tai poistuttava maasta. Hallitusohjelman kirjaus selkeyttää tätä. Uutta on vaatimus, että työnantajan tulee ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle työsuhteen päättymisestä.

”Olennaista on nyt huolehtia siitä, että lainvalmistelussa otetaan huomioon vaikutusarviot ja mahdollinen tarve erillisratkaisuille. Julkisuudessa virheellisesti olleet tiedot siitä, että erityisasiantuntijoiden oleskelulupaan liitettäisi kielitaitovaatimuksia tai asumisaikavaatimukset pitenisivät automaattisesti eivät pidä paikkaansa,” Salla sanoo

Sallan mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on juuri käynnistänyt lakimuutoksen valmistelun, jonka aikana myös kolmen kuukauden säännön soveltamisalaa ja vaikutuksia arvioidaan.

”Pidän tärkeänä, että ministeriö viestii valmistelun lopputuloksista siten, ettei hallituksen tahtotila jää kansainvälisille osaajille epäselväksi. On vältettävä tilannetta, jossa huhut ja väärinkäsitykset muokkaavat hallituksen viestiä toisenlaiseksi kuin on alun perin tarkoitettu. Hallitusohjelmassa mainittu kunnianhimoinen tavoite luoda edellytykset maailman parhaan startup- ja kasvuyritysekosysteemin kehittymiselle edellyttää koko joukon kansainvälisiä osaajia, emmekä ilman heitä siinä onnistu. Emme myöskään ilman sosiaali-, terveys- tai palvelualojen ammattilaisia,” Salla jatkaa

Salla muistuttaa, että EU- ja ETA-maiden kansalaiset eivät tarvitse Suomessa työskentelyyn tai maahantuloon lupaa, mutta heidän rekrytointinsa ulkomailta voi edelleen olla yrityksille hankalaa. Maahanmuuttoviraston mukaan EU-kansalaiset jättävät vuosittain reilu 4000 työperusteista rekisteröintihakemusta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille, joiden avulla varsinainen työvoiman kasvu Suomessa muodostuu, lupamenettely on hidas ja monimutkainen.

”Suomi tarvitsee kansainvälistä työvoimaa. Hallitusohjelmassa on kiinnitetty lupajärjestelmän sujumiseen huomiota. Prosessien sujuvoittaminen ja asiakaslähtöinen palvelumuotoilu on ensisijaisen tärkeää. Sillä luodaan kansainvälisille osaajille ensivaikutelma Suomesta, jonka olisi syytä olla avoin ja vastaanottava,” Salla päättää.

Lisätietoja: Aura Salla, aura.salla@eduskunta.fi +358 50 433 8438 

Avustaja Jarkko Nissinen, jarkko.nissinen@eduskunta.fi +358 50 551 0786