MEP Aura Salla: Vastaus Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän arvioon (HS 29.5.2026) – Kyllä eurooppalaisille datakeskuksille

Tiedotteet, 29.5.2026

Europarlamentaarikko Aura Sallan (kok., EPP) mukaan keskustelu datakeskuksista pyörii väärien argumenttien ympärillä. Sallan mukaan suurin ongelma ei ole se, etteikö sähköä voisi tuottaa lisää, vaan se, keille rajallinen sähköverkkokapasiteetti varataan ja millä ehdoilla. Salla vastaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän arvioon (HS Visio 29.5.2026), jonka mukaan säätövoima ja verkkoliitäntöjen saatavuus ovat todellisia ongelmia, mutta niitä ei pitäisi ratkaista vain yhdelle alalle asetettavilla erityisehdoilla.

“Olen Leskelän kanssa samaa mieltä siitä, että säätövoima ja verkkoliitäntöjen saatavuus ovat todellisia ongelmia. Juuri siksi niihin pitää puuttua ajoissa. Jos verkkokapasiteettiä ei riitä kaikille, poliittinen kysymys kuuluu: kenelle kapasiteetti varataan ja millä ehdoilla? Minun vastaukseni on selvä: ensin suomalaiselle ja sitten eurooppalaiselle teollisuudelle, kasvuyrityksille ja investoinneille, jotka synnyttävät Suomeen pysyvää arvoa”, Salla sanoo.

Sallan mukaan Suomen tulee tarkastella datakeskuspolitiikkaansa osana Euroopan pyrkimystä vahvistaa teknologista omavaraisuuttaan ja vähentää riippuvuuttaan yhdysvaltalaisesta ja kiinalaisesta teknologiasta.

“Suomi ei voi rakentaa strategiaansa niin, että puhdas sähkö, maa-ala ja verkkokapasiteetti ohjautuvat ensisijaisesti ulkomaisten teknologiajättien datakeskuksille. Pelkkä palvelinsali ei synnytä merkittävää lisäarvoa Suomelle”, Salla sanoo.

Sallan mukaan datakeskusten arvo syntyy ennen kaikkea siitä, millaista innovaatio- ja yritystoimintaa niiden ympärille rakentuu.

“Olennaisia ovat eurooppalaiset yritykset, tutkimus ja korkeakouluyhteistyö. Google, Meta ja Amazon eivät kasvaneet datakeskuksista, vaan innovaatioista. Datakeskusten tulee tukea eurooppalaisen datatalouden kasvua, ei tarjota infrastruktuuria kansainvälisten jättiyhtiöiden käyttöön”, Salla sanoo.

Salla esittää datakeskusten sähköverkon liittymismaksujen uudistamista siten, että kustannukset vastaavat paremmin hankkeiden aiheuttamaa tarvetta sähköverkon vahvistamiselle. Nykymallin mukaan kustannukset valuvat kaikille sähkönkäyttäjille.

“Datakeskusten sähköliitännöille pitää laittaa merkittävä hintalappu. Miljardiluokan hanke ei voi maksaa vain omaa liittymäänsä ja jättää verkon vahvistamisen laskua muille. Korkeampi liitäntämaksu on datakeskukselle pieni kustannus, mutta Suomelle se voi tarkoittaa merkittäviä investointeja kantaverkkoon ja alue- ja jakeluverkkoihin. Tämä edellyttää muutoksia sähkömarkkinalainsäädäntöön ja verkkoyhtiöiden valvontamalleihin”, Salla toteaa.

Sallan mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava selkeät datatalouden periaatteet, jotka tukevat irtautumista yhdysvaltalaisesta ja kiinalaisesta teknologiasta, ja ettei esimerkiksi suuria datakeskuksia liitetä sähköverkkoon automaattisesti pelkällä jonotusperiaatteella sekä selkeä kirjaus sähkö- ja verkkokapasiteetin vahvistamisen keinoista.

“Kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat investoinnit on arvioitava kansallisen kokonaisedun, energiajärjestelmän, huoltovarmuuden ja eurooppalaisen lisäarvon perusteella”, Salla päättää.