”Euroopan Unionin on tavoiteltava teknologista itsemääräämisoikeutta asettamalla rohkeasti eurooppalaiset teknologiavaihtoehdot ja yritykset etusijalle.”
Keskityn politiikassani vahvistamaan Euroopan unionin taloutta, kilpailukykyä ja tuottavuutta, jotta voimme varmistaa eurooppalaisten hyvinvointiyhteiskuntien tulevaisuuden, kehittää keinoja taistelussa ilmastokriisiä vastaan sekä vahvistaa Euroopan valtapoliittista asemaa, teknologista itsemääräämisoikeutta ja kokonaisturvallisuutta.
Euroopan unionin arvopohja rakentuu oikeusvaltioperiaatteelle sekä demokratian, sanan- ja yksilönvapauden noudattamiselle. Mahdollisimman vapaa markkina ja tuottava talous ovat välineitä toteuttaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, vahvistaa koulutusta ja osaamista, taata kasvavien yritysten ja hyvinvoivien kansalaisten arki sekä osaajien riittäminen Euroopan unionissa nyt ja tulevaisuudessa.
Teen politiikkaa niillä toimialoilla, joissa Euroopan uniolla on toimivaltaa ja keskityn tällä hetkellä erityisesti teknologisen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen. Eurooppalainen teknologia on sekä turvallisuus-, talous- että kilpailupoliittinen valinta, jolla vahvistetaan Euroopan asemaa maailman valtapolitiikassa.
Viestin aktiivisesti työstäni tällä sivulla sekä sosiaalisen median kanavissani. Tilaamalla uutiskirjeeni, pysyt aktiivisesti perillä ajankohtaisista asioista. Tiimini Suomessa ja Brysselissä vastaa mielellään kysymyksiin.
Tilaa uutiskirje
Noin kerran kuukaudessa ilmestyvässä uutiskirjeessä Aura käsittelee työtään järkevämmän Euroopan rakentamiseksi eli luvassa on tasaisin väliajoin päivitystä EU-politiikan ajankohtaisista kiemuroista.
Suomen tulee lopettaa Itärata-hankkeen tukeminen ja keskittää voimavarat strategisesti ja taloudellisesti tärkeän Karjalan radan kehittämiseen.
🔹 Karjalan rata on saatava kaksiraiteiseksi ja osaksi TEN-T-ydinverkkoa vuoteen 2030 mennessä. Samalla Suomen tulee edistää Joensuu–Tukholma- ja Joensuu–Tallinna -ratayhteyksiä osana Euroopan strategisesti tärkeää liikenneverkkoa, johon Karjalan rata yhdistyy. Itä-Suomen liikenneinfrastruktuuri on tärkeä osa koko Euroopan turvallisuutta ja strategista kilpailukykyä.
🔹 Euroopan turvallisuusympäristön muutos on vahvistanut tarvetta kehittää Itä-Suomen liikenneinfrastruktuuria osana eurooppalaista kaksikäyttöistä liikenneverkkoa. Kyse ei ole vain matkustajaliikenteestä. Toimivat ratayhteydet ovat keskeisiä Suomen huoltovarmuudelle, teollisuudelle, viennille ja sotilaalliselle liikkuvuudelle.
🔹 Pohjois- ja Etelä-Karjalassa on merkittävää metsäteollisuutta ja biotaloutta, ja alueilla toimii myös tärkeitä tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioita. Lappeenranta-Lahti -yliopistossa (LUT) kehitetään sekä biopohjaisia polttoaineita että pienydinvoimareaktoreita, jotka ovat EU:lle strategisesti tärkeitä. Nopea yhteys Kouvolasta Lahden kautta Helsinkiin ja edelleen Turkuun on strategisesti järkevä.
🔹 Meidän on myös edistettävä Itä-Suomen kansainvälisiä ratayhteyksiä Tukholmaan ja Tallinnaan. Näin vahvistamme Suomen huoltovarmuutta, teollisuuden toimintaedellytyksiä ja sotilaallista liikkuvuutta.
🔹 Suomen tehtävä selkeä valinta, miten Itä-Suomen raideliikennettä tullaan jatkossa kehittämään. EU:n ydinverkkoon kuuluvien liikennehankkeiden kehittämiseen on mahdollista saada merkittävää EU-rahoitusta erityisesti, kun hankkeilla on selkeä kansallinen strategia ja tuki. Vuoden 2026 CEF-liikennehakuun sisältyy myös sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita.
Siksi kannatan selkeää kansallista strategiaa ja määrätietoista työtä Karjalan radan kehittämiseksi.
#raideliikenne
#karjalanrata
#juna
#itäsuomi
Eurooppalainen data valuu EU:n ulkopuolisten teknologiayhtiöiden käyttöön. Sen avulla innovaatiot ja uudet tuotteet kehitetään muualla, ja lopputuotteet myydään kalliilla takaisin meille Eurooppaan. Miksi näin tapahtuu ja mitä Euroopan pitää tehdä toisin?
Hyvää huomenta Bryssel -podcastissani avaan ajankohtaisia EU-kysymyksiä ja sitä, miten ne vaikuttavat Euroopan kilpailukykyyn, talouteen ja turvallisuuteen. 🇪🇺
🎧 Kuuntele viime viikon jakso Spotifyssa, Apple Podcastissa tai YouTubessa. Seuraava jakso ilmestyy ensi perjantaina. Laita podcast seurantaan, jotta saat ilmoituksen heti, kun jakso on kuunneltavissa.
On aika perehtyä tarkemmin yhteen lempiaiheistani, sillä Euroopalla ei yksinkertaisesti ole varaa toiseen vuosikymmeneen, jolloin puhumme pääomamarkkinaunionista ilman, että saamme mitään aikaan.
👉 Tarvitsemme mittavia investointeja puolustukseen, energiaan, tekoälyyn, digitaaliseen infrastruktuuriin, innovaatioihin ja tuottavuuteen. Samalla julkinen talous on valtavan paineen alla koko euroalueella. Ranskan heikko julkinen talous ja budjettivaje ovat tärkeä varoitusmerkki.
Tämä vaatii enemmän kuin poliittisia puheita ja strategiapapereita.
Meidän tulee:
🔹 Yhdenmukaistaa konkurssilainsäädäntöjä, jotta sijoittajat voivat hinnoitella riskit kaikkialla Euroopassa aiempaa varmemmin.
🔹 Avata eurooppalaiset eläke- ja pitkäaikaissäästämismarkkinat, jotka mahdollistavat institutionaalisen pääoman saamisen eurooppalaisiin osake- ja kasvuyrityksiin.
🔹 Poistaa rajatylittävien investointien vero- ja hallinnollisia esteitä, kuten lähdeverotukseen ja arvopaperikaupan selvitykseen liittyviä kitkatekijöitä.
🔹 Mahdollistaa eurooppalaisten riskipääoma- ja kasvurahoitusyhtiöiden syntyä, jotta Euroopassa perustetut yritykset voivat kasvaa ja laajentua Euroopassa.
🔹 Valvoa rajatylittävää toimintaa EU-tasolla.
🔹 Helpottaa rahoituksen tarjontaa helpottamalla pankkien taseissa olevien omaisuuserien arvopaperistamista ja myyntiä sijoittajille.
Lisäksi tulee käydä vakava keskustelu euroalueen velkakirjajärjestelmän rakentamisesta. Ei siis nykyisten kansallisten velkojen yhtenäistämiseksi, vaan tarjoamaan luotettavampaa takaisinmaksua sekä likvidit jälkimarkkinat.
Eurooppa ei myöskään tarvitse 27 pirstaloitunutta osakemarkkinaa. Vastaus ei ole yhden valtion hallinnoima pörssi, vaan yhdet eurooppalaiset osakemarkkinat. 🇪🇺
Kaikkeen tähän tarvitaan kansallisia hallituksia, jotka vievät näitä uudistuksia eteenpäin, jotta pääsemme eroon pirstaleisesta markkinasta. Viestini on selvä: älkää enää viivytelkö, asettakaa kansalliset tavoitteet ja selkeät määräajat, poistakaa esteet ja varmistakaa, että toteutus onnistuu.
Nämä muutokset ovat välttämättömiä, jotta kuihtuva Eurooppa pystyy rahoittamaan oman tulevaisuutensa.
#Eurooppa
#pääomamarkkina
#cmu
Building the digital euro is strategically important, but it will not solve Europe’s deeper dependency problem if European banks continue to rely on non-European technology and payment rails.❗️
Europe should remain technologically open, but strategically non-dependent.
👉 Jolla (@jollaofficial), a Finnish technology company developing smartphones and its own operating system, Sailfish OS, is a good example of why interoperability matters. Banking apps are largely built for iOS and Android, meaning that Jolla has had to recreate parts of the Android ecosystem to make these services available on its devices.
A Finnish citizen should be able to use their Finnish bank on a Finnish smartphone without depending on another operating system. European payment, banking and digital identity services should therefore be built on open and interoperable standards from the outset, so that European alternatives can actually compete. 🇪🇺
The digital euro should be more than an alternative to Visa or Mastercard. It should be the beginning of a broader European financial infrastructure strategy in which the payment rail, banking infrastructure, cloud, cybersecurity, identity and critical software have sufficient European alternatives to prevent geopolitical dependency.
Europe cannot claim monetary sovereignty in the digital age if the money is European, but the infrastructure needed to move, store and secure it is controlled elsewhere. The digital euro can restore sovereignty at the payment layer, but it will only be meaningful if Europe simultaneously reduces excessive dependencies in the underlying banking technology stack.
🤝 Strategic autonomy should mean the ability to switch, substitute and operate critical financial infrastructure independently when circumstances require it.
#digitaleuro
Hyvää huomenta Bryssel! 🇪🇺
Keväällä tauolle jäänyt podcastini on palannut ja uusin jakso on nyt kuunneltavissa tutuissa kanavissa. Kokoan jaksoissa yhteen EU:n ajankohtaiset kysymykset ja avaan, mitä tulevan viikon täysistuntoviikolla tullaan käsittelemään. Ota podcast kuunteluun, mikäli haluat pysyä kärryillä Brysselin käänteistä.
Jatkossa jakso ilmestyy perjantaisin ennen Strasbourgin täysistuntoviikkoa, eli noin kerran kuukaudessa. Tuttuun tapaan otan mielelläni vastaan kysymyksiä ja kommentteja, joihin voin podcastissa vastata. 🤝
I had the pleasure of joining the Aspen Institute’s discussion on European defence and what Europe must learn from Ukraine’s defence innovation. 🤝
📌 One lesson stands out: technology is no longer simply supporting defence, it has become the core of it. AI, drones, cyber capabilities, autonomous systems and secure connectivity are reshaping not only how wars are fought, but how quickly military capabilities evolve.
Ukraine has demonstrated the power of an exceptionally tight feedback loop between operators, companies and decision-makers. Technologies are tested in real conditions, frontline users provide immediate feedback, and companies iterate at remarkable speed. Drones are perhaps the clearest example of this. This is, of course, possible under wartime conditions which is something Europe should never seek to replicate.
But we should replicate the speed of learning.❗️
Europe’s defence innovation cycle remains far too slow. Traditional procurement can still take years, while technology evolves in months or even weeks. The competitive advantage increasingly belongs to those who can test, adapt and deploy fastest, not only to those who develop the most sophisticated technology first.
That is why Europe needs permanent defence test environments – regulatory sandboxes – stronger cooperation between armed forces and innovators, faster procurement pathways for proven technologies, and a genuine single market for defence innovation. 🇪🇺
Europe has world-class defence companies, researchers and start-ups. Our challenge is not inventing the next breakthrough but to turn the innovation into operational capability at scale.☝️
Public procurement should therefore reward not only the lowest price, but also security, resilience, interoperability, scalability and Europe’s ability to sustain critical capabilities in times of crisis.
👉 Speed, data, deployment and scalability are becoming increasingly important strategic capabilities. Europe now needs to deliver.
#defence #EU #Ukraine
EU-viikon kuumimmat puheenaiheet. MEP Aura Salla on EU-politiikkaan erikoistunut valtiotieteiden tohtori. Podcastissa pureudutaan EU-viikon polttaviin puheenaiheisiin rennolla ja kansantajuisella otteella. Mielipiteet edustavat ainoastaan henkilökohtaista ajattelua.
