Moni meistä muistaa vielä ajan, kun suosikkikappaleita nauhoitettiin radiosta c-kasetille sormet nauhoitusnäppäimellä valmiina tuttujen alkusointujen soljuessa taajuudelle. Toista se on tämän päivän Spotify-maailmassa, jossa lempibiisien lisäksi myös suosikkisarjat, -kirjat ja -elokuvat löytyvät suoratoistopalveluista suhteellisen edullisella kuukausihinnalla. Lehtitalojen kamppaillessa alati laskevan printtilehtien myynnin kanssa onkin ihme, että lehtien suoratoistopalvelu antaa edelleen odottaa itseään. Lehtien suurkuluttajana maksan mielelläni digilehtieni tilauksesta eli ammattijournalismista. Puhelimestani löytyy toistakymmentä eri lehtien applikaatiota. Musiikkini ja kirjani sen sijaan löytyvät yhdellä kirjautumisella kaikista älylaitteistani.
Uutisjanoisella ihmisellä on tänä päivänä mistä valita. Perinteisten uutissivustojen lisäksi viikoittaisilla aikakausilehdillä on erinomainen online-tarjonta ja kansainväliset ajatushautomot tarjoavat syvällistä analyysia maailman eri tapahtumista maksutta internetissä. Jokaisen ammattilaisen kuuluu kuitenkin saada oikeudenmukainen korvaus työstään.
Sosiaalisessa mediassa saa aika ajoin lukea murinaa maksumuurin takana olevista artikkeleista. Pitäisikö kampaajien, konsulttien tai lääkärienkin tarjota ammattitaitoaan ilmaiseksi asiakkailleen? Laadukas ammattijournalismi vaatii sekä perusteellista taustatyötä, taitavaa kynän käyttöä, tarkkaa yhteiskunnallisten asioiden tulkitsemista, että ammattitaitoista editointia. Ilmaisilla nettiartikkeleilla näitä kaikkia ei digimainonnan kasvusta huolimatta rahoiteta.
Valeuutisointi ja virheellisen tiedon levittäminen sekä Euroopan vaalijärjestelmien tekniset horjuttamisyritykset tulevat näkymään suurella todennäköisyydellä tämän kevään eduskunta- ja eurovaaleissa. Meidän on varauduttava ja oltava valmiit vastaamaan uskottavasti vieraan vallan vaikuttamisyrityksiin. Ranskan presidentinvaaleissa nähtiin todistetusti onnistunut tietomurto presidentti Macronin kampanjaa vastaan. Ainakin 18:ssa länsimaassa on viime vuosina pyritty vaikuttamaan kansalaisiin vieraiden valtioiden toimesta vaalikampanjoiden aikana virheellistä tietoa systemaattisesti levittämällä. Perinteinen media, viranomaiset ja me äänestäjät olemme vastuullisen paikan edessä. Propagandaa on levitetty maailman hama, mutta digitaalisena aikana volyymit ovat toisella tasolla. Siksi myös varautumis- ja vastatoimissamme pitää hyödyntää uusinta teknologiaa.
Aikanaan luin itsekin päivän lehden kannesta kanteen, tänä päivänä aamut menevät pitkälti ajankohtaisia kansainvälisiä uutisia eri julkaisuista poimien. Kuplautumisen vaara on suuri, enkä ole tämän kanssa yksin. Medianlukutaito on yksi toimivan ja vieraiden valtioiden vaikutusyrityksiä kestävän demokraattisen yhteiskunnan kulmakivistä, johon jokaisen meistä tulee kiinnittää huomiota. Valveutuneina lukijoina meillä on vastuu miettiä ja tarkastaa, mikä on eteemme syötetyn tiedon lähde, perustuuko se riippumattomaan tutkimustietoon, vai onko se yksinomaan kirjoittajansa mielipide. Kannattaa myös huomata, että sosiaalisen median kanavat ilmoittavat, onko siellä näkemämme tieto maksettua vai ei.
Digitaaliset taidot ja erityisesti sosiaalisen median alustojen taustalla olevien algoritmien eli syötteiden ymmärtäminen on erittäin tärkeää paitsi viranomaisille, myös laajemmin sovellusten käyttäjille. Käytännössä näemme vain murto-osan seuraamiemme lähteiden tarjonnasta. Sosiaalisen median sovellukset näyttävät ja syöttävät meille tietoja, joista ne meistä keräämiensä tietojen perusteella uskovat meidän pitävän. Mainostamisen digitaalisissa kanavissa tulee olla yhtä läpinäkyvää kuin muissakin kanavissa. Tieto siitä, kuka mainostaa ja miksi, on olennainen osa avointa yritystoimintaa ja politiikkaa.
Sosiaalista mediaa ei kuitenkaan kannata syyllistää liikaa. Jokainen nuori yritys ja uusi ala tekee väistämättä virheitä. Virheet ovat osa kehitysprosessia ja niistä tulee ottaa opiksi. Samoin lainsäätäjien ja viranomaisten tulee olla hereillä. Demokratian ja ilmaisunvapauden näkökulmasta sosiaalinen media on tehnyt yhä helpommaksi niin perheenjäsenten välisen yhteydenpidon kuin vähemmistöjen äänten kuulumisen. Samoin se on perinteisille lehtitaloille keino välittää laadukas journalisminsa yhä nopeammin yhä laajemmalle lukijakunnalle.
Yhdysvaltalaista laatujulkaisua lainatakseni ”demokratia kuolee pimeydessä”. Samoin se voi kompastua väärän ja valheellisen tiedon verkossa. Mutta ainoastaan, jos annamme sen tapahtua.
