Brysselissä on meneillään tämän kesän viimeiset työviikot. Digitaalista lainsäädäntöä yksinkertaistava lakipaketti on nyt työn alla muutosesitysten osalta. Kyseessä on merkittävä lainsäädäntö koskien tietosuoja-asetusta, eli miten henkilödataa ja esimerkiksi datan käytön oikeuksiamme internetissä kohdellaan, sekä teollisen datan käyttöä ja kyberturvallisuuslainsäädäntöä.
Vastuuvaliokuntien mepit jättävät nyt muutosesityksensä komission esitykseen 15.7. mennessä. Tämän jälkeen käymme ne läpi ja neuvottelemme kompromissista poliittisten ryhmien kanssa syksyn kuluessa. Loppuvuodesta saamme parlamentin tilaaman vaikutustenarvion käsiteltäväksi ja muodostamme parlamentin kannan tammi-helmikuuhun 2027 mennessä. Tämän jälkeen lähdemme neuvottelemaan lopullisesta lainsäädännöstä jäsenmaiden kanssa.
Oma tavoitteeni on yksinkertaistaa datan käytön hyväksyntää kuluttajille sekä pienemmille yrityksille ja toimijoille. Meidän on myös mahdollistettava datan laajempi hyödyntäminen eurooppalaisissa yrityksissä, erityisesti tutkimuksessa ja tekoälyn kehittämisessä, pitäen kiinni korkeasta yksityisyydensuojasta.
Viime viikon täysistunnossa Strasbourgissa parlamentti äänesti poikkeuksellisesti uudelleen väliaikaisen lainsäädännön jatkamisesta lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan (CSAM) torjumiseksi verkossa. Tässä äänestyksessä oli kyse pitkään voimassa olleen väliaikaisen lainsäädännön jatkamisesta eli täysin eri asiasta kuin nyt kolmikantaneuvotteluissa oleva Chat Control 2.0 -esitys.
CSAM-asetusehdotus on komission vuonna 2022 antama uusi asetusehdotus lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi verkossa. Tämä korvaisi nyt sovellettavan väliaikaisen lainsäädännön. Uusi asetus asettaisi palveluntarjoajille lisää velvollisuuksia torjua lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävää materiaalia. Ei salatuissa viestipalveluissa tapahtuva skannaaminen on ollut väliaikaisen lainsäädännön myötä vapaaehtoista ja perustunut käyttäytymis- ja liikennedatan signaaleihin. Huhtikuussa parlamentti kumosi esityksen tämän väliaikaisen lainsäädännön jatkamisesta. Nyt parlamentin puhemies ja EPP-ryhmä halusivat tuoda lain uudelleen äänestykseen. Mielestäni tämä oli väärä toimintatapa. Kun kerran on äänestetty asiasta, pitää äänestyspäätöstä kunnioittaa. Tästä syystä äänestin tyhjää kyseisen asetusehdotuksen uudelleenkäsittelyn kiireellisestä menettelystä.
Uuden CSAM-ehdotuksen, eli Chat Control 2.0, käsittely on edennyt hitaasti sen teknisen luonteen sekä tietosuojaan ja luottamuksellisen viestin suojaan liittyvien kysymysten vuoksi. Nyt ollaan kuitenkin neuvotteluiden viimeisessä vaiheessa ja sopua odotetaan syntyväksi vielä ennen kesätaukoa tai viimeistään heti syksyllä. Toisin kuin julkisuudesta ja julkisesta keskustelusta on saattanut ymmärtää, ei parlamentin tai neuvoston neuvottelukannassa ole päästä-päähän salattujen viestipalveluiden salauksen purkamista tai skannereiden asettamista viestipalveluihin. On siis todennäköistä, että nykykäytäntö käyttäytymis- ja liikennedatan signaalien skannaamisesta jatkuu ja hyvä niin. Tähän vain saadaan laillinen varmuus ja tiukempi velvoittavuus.
Pidin täysistunnossa myös puheenvuoron komission julkaisemasta tekoälyn ja kyberturvallisuuden toimintasuunnitelmasta. Ongelma ei ole siinä, etteikö Euroopassa olisi tekoälyosaamista. Haaste on, että meillä on liian vähän yrityksiä, jotka pystyvät muuttamaan tutkimuksen menestyviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Meidän on saatava yksityinen pääoma liikkeelle, varmistettava datan saatavuus omille eurooppalaisille yrityksille, sallittava tilaisuuksia testata uusia teknologioita ilman tarpeetonta sääntelyä sekä yhtenäistettävä Euroopan sisämarkkinoita. Myös julkisen sektorin on suosittava mahdollisimman pitkälle eurooppalaisia ratkaisuja aina kun mahdollista. Tällöin yritykset kasvavat, eurooppalaiset vaihtoehdot kehittyvät ja veroeurot jäävät Eurooppaan.
Eurooppa investoi parhaillaan laskentakapasiteettiin ja kvanttiteknologiaan ja fasilitoi datakeskuksia maailman rikkaimmille yrityksille. Investoinnit ovat tärkeitä, mutta pelkkä infrastruktuuri ei riitä. Jos eurooppalaiset yritykset eivät hyödynnä tätä kapasiteettia kaupallisesti, investointien hyödyt valuvat muualle. Datakeskukset itsessään eivät luo Eurooppaan korkean teknologian työpaikkoja. Tästä syystä rakennettavaa kapasiteettia tulee varata eurooppalaisten yritysten käyttöön selkein pelisäännöin.
Lopuksi vielä hyviä uutisia tekemämme työn tuloksista. Nousin EU Matrixin vertailussa sadan vaikutusvaltaisimman europarlamentaarikon joukkoon, toiseksi vaikuttavimpana suomalaismeppinä, ja digipolitiikkaan keskittyvien meppien listalla olen parlamentissa sijalla kahdeksan. Kiitos tästä kuuluu koko tukijajoukolleni sekä totta kai tiimilleni. Lämmin kiitos teille kaikesta tuesta matkan varrella ja siitä, että olette pitäneet meille tärkeitä teemoja esillä. Myös jokaisella tykkäyksellä, jaolla ja viestillä sosiaalisessa mediassa on suuri merkitys siihen, että saamme viestejämme eteenpäin ja pääsemme vaikuttamaan tärkeisiin lainsäädäntöesityksiin. Tästä on hyvä jatkaa.
Syksyn työrupeama alkaa Helsingin Edistyskokoomuksen afterworkeilla keskiviikkona 26.8. klo 18 Helsingin keskustassa, josta suuntaan Turun Eurooppa-foorumiin. Olen paikalla Turussa torstaina ja perjantaina, 27.-28.8. Tarkemmat tiedot paneelien ajankohdista ja paikoista löydät tästä uutiskirjeestä. Toivottavasti näemme näissä tapahtumissa mahdollisimman monen kanssa.
Oikein rentouttavaa heinäkuuta!
Aura
Europarlamentaarikko, Kokoomus, EPP-ryhmä
