Teknologiateollisuus ry järjesti keskiviikkona 15. toukokuuta EU-vaalipaneelin, jossa eurovaaliehdokkaita puhuttivat erityisesti vihreä ja digitaalinen siirtymä, sääntelyn laajuus sekä työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen. Voit lukea lisää tentistä Teknologiateollisuuden sivuilta.
Teknologiateollisuus haastatteli Auraa Euroopan investointi- ja kilpailukyvyn rakentamisesta.
Aura Salla, kerro kolmella lyhyellä pointilla, miten taataan, että valtioiden välinen tukikilpailu EU:ssa muuttuu aidoksi taloudelliseksi kilpailuksi?
– Pääomamarkkina pitää saada kuntoon, ja riskirahaa 10–15 vuodeksi liikkeelle. Tarvitsemme konkreettisia steppejä. Olemmeko esimerkiksi valmiita joustamaan suomalaisesta konkurssilainsäädännöstä?
– Tarvitsemme osaajia sekä Euroopan Unionin sisältä että ulkopuolelta. Meidän pitää olla houkuttelevampia mantereena mutta myös kansallisesta näkökulmasta. EU:n ulkopuolelta tulevasta tarveharkinnasta täytyy luopua.
– Viimeisin mutta ei vähäisin asia on ylisääntelyn lopettaminen. Olemme tällä hetkellä siinä tilanteessa, että suomalaiset yritykset, kuten Silo.Ai, joutuu muuttamaan kohta bisnesmallinsa täysin, kiitos EU-lainsäädännön. Jos joku väittää, että muu maailma tulee seuraamaan EU:ta tässä sääntelytulvassa, on täysin väärässä. Jenkeistä ei tulla ikinä näkemään tällaista sääntelyä, koska se estää kilpailukykyä.
Miten saamme houkuteltua osaavaa työvoimaa Suomeen?
– Poistaisin tarveharkinnan. Huippuosaaja ei ole vain kolmekymppien huippukoodari. Tarvitaan myös arvokasta työvoimaa, jotka siivoavat ja hoitavat lapsia. Suomesta pitäisi saada palveluyhteiskunta, joka tukee kokonaisuutena sitä, että tänne halutaan tulla. Tämä keskustelu pitäisi käydä.
Onko EU:lla mahdollisuuksia saada kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten somejättien valta-asemaa kiinni?
– Metalle, Googlelle, Amazonille sääntelykehikko on bisneksen tekemisen kulu. Meidän omille yrityksille se on toimintaa estävä haitta. Nuo jätit kasvavat muualla jättimäisiksi. Ne tekevät täällä sitä bisnestä, mitä tekevät. Sääntelyn lisäksi siihen liittyy myös data. Yksilön datan pitää olla suojassa, mutta metadata, kuten anonyymi liikennedata, pitää olla saatavissa teknologian kehitykseen.