Euroopan parlamentin budjetti-, sisämarkkina- ja teollisuusvaliokunnissa vaikuttava europarlamentaarikko, VTT Aura Salla, kokoomus, esittää, että vähintään 10 prosenttia Euroopan unionin tulevasta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034 tulee käyttää puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen. Euroopan komissio valmistelee tällä hetkellä esitystään rahoituskehykseksi. Sen on määrä julkaista esityksensä heinäkuussa 2025, jonka jälkeen neuvottelut parlamentin ja neuvoston kanssa alkavat.
“Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa osoitti Euroopalle, että myös EU:n budjetti tulee päivittää tämän päivän uhkien varalle. EU-budjetista tulee varata noin 10 prosenttia puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen, erityisesti puolustusteollisuuden ja suorituskykyjen kehittämiseen sekä tutkimukseen. Suorista EU-tuista on siirryttävä yhä enemmän lainatakauksiin ja rahoitusinstrumentteihin, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja huippuosaamiseen. EU-rahoitusinstrumentteja on myös yksinkertaistettava ja määrää vähennettävä”, Salla sanoo.
EU:n talousarvio 2021–2027 yhdessä viime kaudella erikseen päätetyn elpymisvälineen kanssa on noin 2 biljoonaa euroa. Merkittävimmät menoerät ovat maatalous ja koheesio sekä tällä budjettikaudella priorisoidut sisämarkkinat, innovaatiot ja digitalous.
“Euroopan unionin budjetti on rakennettu maatalous- ja aluetukien pohjalle. Tämä malli on auttamattomasti vanhentunut. EU-budjetin tulee keskittyä asioihin, joita on järkevä tehdä yhdessä EU-tasolla. Näitä ovat turvallisuus, ilmastokriisiin vastaaminen sekä tutkimus- ja tuotekehitys. Maataloustuet tulee kansallistaa. Maatalouden sisämarkkina saadaan toimimaan yhteisillä standardeilla. Koheesio- ja rakennerahoista tulee leikata merkittävästi sekä kohdentaa ne uudella tavalla tuottaviin ja turvallisuutta vahvistaviin kohteisiin. Tämä on välttämätöntä myös EU:n laajentumisen myötä”, Salla toteaa.
Suurin osa EU-tuloista tulee jäsenmaiden kansallisista budjeteista. EU:n omat varat koostuvat tällä hetkellä lähinnä EU:n ulkopuolelta tulevista tullimaksuista, jonka lisäksi pieniä virtoja tulee esim. haittaveroista, kuten kierrättämättömästä muovista.
“EU:n omia varoja tulee kehittää tulevalla kaudella. Esitetty digivero ei tule toteutumaan OECD-tasolla. Digivero tulee ottaa käsittelyyn EU:ssa. Olennaista on varmistaa, että liikevaihtoon perustuva malli on tasapuolinen kaikille. Päästökauppa on toinen tulonlähde EU:lle, jota voidaan laajentaa. Päästö- ja haittaverojen ongelma pitkällä aikavälillä kuitenkin on, että tavoitteena on tehdä ne tarpeettomiksi”, Salla päättää.
Lisätietoja
europarlamentaarikko, valtiotieteiden tohtori
aura.salla@europarl.europa.eu
0032 2 28 45736 (Brussels)
0033 3 88 1 75736 (Strasbourg)
erityisavustaja, viestintä ja mediasuhteet
sara.anttila@europarl.europa.eu
+32 470 988013
