Komission päärakennuksen ovella kävi tämän viikon tiistaina kuhina, kun median edustajat pyrkivät sisään kuulemaan seuraavan viiden vuoden keskeisten eurooppalaisen politiikan tekijöiden toimenkuvat. Tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli komissaariehdokkaiden salkut aloittaen varapuheenjohtajistaan, joista yllättäen kolmelle oli varattu tuplarooli. Liberaali tanskalainen, sosiaalidemokraatteja edustava hollantilainen ja Latviasta tuleva keskusta-oikeistolainen tuleva varapuheenjohtaja saavat vastuulleen Euroopan digitalisaatiosta, ilmastosta ja taloudesta vastaavat salkut. Lisäksi useat komissaarit raportoivat omasta työstään suoraan heille. Näistä salkuista ja rooleista erityisen tekee se, että kyseisillä varapuheenjohtajilla on käytössään omat pääosastot. Ulkosuhteista vastaavalla korkealla edustajalla on niin ikään tuplarooli komission varapuheenjohtajana sekä ulkosuhdehallinnon päällikkönä. Loput neljä koordinoivaa varapuheenjohtaa joutuvat tulemaan toimeen ilman omia pääosastoja.
Komission uuden kokoonpanon rakentaminen ei ole helppoa puuhaa. Huomioon tulee ottaa paitsi tulevien komissaarien osaaminen ja kokemus, myös poliittiset valtasuhteet, maa ja sukupuoli. Saksalainen puheenjohtaja onnistui edeltäjäänsä paremmin tavoitteessa saada sukupuolten tasa-arvo toteutumaan komisaarien välillä. Salkkujen merkittävyyttä punnittaessa painavimpia ovat ne, joiden sisällä on eniten lainsäädäntövaltaa ja rahaa. Esimerkiksi taloutta, kauppaa, sisämarkkinoita, kilpailua ja maataloutta koskevat salkut ovatkin yleensä haluttua tavaraa. EU-budjetista suurin osa koostuu maataloustuista sekä rakenne-, aluekehitys-, koheesio-, ja sosiaalirahastoista. Kolmantena tulevat kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyden edistämiseen varatut varat.
Yhden pisimmistä korsista salkkujaossa veti tällä kertaa Ranska. Macronin viime hetkellä nimittämä entinen meppi Sylvie Goulard on Brysselin kuplan hyvin tuntema ja erittäin päteväksi tietämä Ranskan puolustusministerinäkin palvellut Ranskan presidentin luotettu. Hän sai vastuulleen peräti kolme keskeistä pääosastoa tietoliikenneteknologiasta, sisämarkkinoista sekä nyt perustettavasta puolustusteollisuudesta ja avaruudesta vastaavat elimet.
Keskusta-oikeistolle kävi myös hyvin. EU:n suurin poliittinen ryhmä sai taloudesta vastaavan varapuheenjohtajan lisäksi kaksi muuta varapuheenjohtajan paikkaa sekä muun muassa unionin budjetista, kauppapolitiikasta sekä tutkimus- ja innovaatiovaroista vastaavien komissaarien tehtävät. Turvallisuudesta vastaava varapuheenjohtaja on komissiossa tällä kaudella päätiedottajana toiminut Kreikan kokenut Margaritis Schinas. Tosin hänen salkkunsa nimi eurooppalaisen elämäntavan suojelemisesta tuskin saa tukea kautta poliittisen kartan.
Italia sai haluamansa taloussalkun, mikä tuskin on von der Leyenilta yhtä heikko valinta kuin saapasmaan taloustilanne. Ranska sai saman salkun viisi vuotta sitten. Viro pärjäsi kisassa hyvin napaten itselleen halutun energiasalkun, samoin Liettuan 28-vuotias kandidaatti on saamassa sekä ympäristö että kalatalouden pääosastot haltuunsa. Mielenkiintoiset valinnat olivat Puolalle annettu maatalous ja Unkarille näillä näkymin menevä laajentumissalkku.
Komissaarien alkaessa opiskella tulevien salkkujensa sisältöä poliittiset ryhmät Euroopan parlamentissa teroittavat jo kysymyspatteristoaan tulevia kuulemisia varten. Perinteisesti parlamentti on osoittanut valtaansa hylkäämällä yksittäisiä ehdokkaita.
Suomessa kannattaa seurata erityisesti muun muassa digitaalisista asioista vastaavan varapuheenjohtaja Vestagerin kuulemista. Euroopan digitaalinen tulevaisuus, mahdollinen uusi sääntely ja digitaaliset verot osuisivat kipeästi korkean teknologian ja peliteollisuuden maahan. Energiamarkkinat, kauppapolitiikka, unionin budjetti, maahanmuutto ja maataloussalkut ovat myös keskeisiä pohjoiselle maallemme, unohtamatta jatkuvasti kehittyviä turvallisuusuhkia ja EU:n vastauksia niihin. Uudet liikenneratkaisut tulevat myös vaatimaan rahaa ja mikäli Suomi ei ehdi enää tämän budjetin hakuihin, kannattaa meidän varmistaa, että varat eivät valu ohitsemme tulevalla kaudella.
Eri politiikan alat ovat esillä EU:ssa yhtä lailla kuin kotimaan tai kuntapolitiikassakin. Emme keskustele ”Suomi-politiikasta”, vaan maatalous-, turvallisuus- tai liikennepolitiikasta. Näin meidän olisi korkea aika tehdä EU-asioissakin. Aihe, joka on tärkeä yrityksellesi tai arjellesi Suomessa, on vähintään yhtä tärkeä, kun sitä säädellään tai rahoitetaan unionin tasolla.
Kroatian Neven Mimica teki tällä kaudella hyvää työtä kehitysyhteistyösalkun kanssa ja Suomen Jutta Urpilaisella on kaikki mahdollisuudet nostaa salkun poliittista painoarvoa arvostetulla ja kokeneella profiilillaan. Meidän on kuitenkin turha käyttää aikaa Suomen salkun painavuuden punnitsemiseen, vaan keskittyä vaikuttamaan kaikkiin meille tärkeisiin politiikka-aiheisiin eurooppalaisen politiikan tekemisen kentillä.
