Turvallisuus

Suomessa Venäjän uhka tunnetaan. Euroopan on pystyttävä puolustautumaan ja tukemaan Ukrainaa pitkäjänteisesti. Emme voi rakentaa turvallisuuttamme sen varaan, että joku muu huolehtii siitä puolestamme.

Turvallisuus tarvitsee vahvan talouden, toimivan demokratian ja kyvyn puolustaa vapauksiamme. Se tarvitsee myös teollisuutta, energiaa ja teknologiaa, joiden varaan voimme luottaa kriisissä. Siksi puolustus-, talous-, energia- ja teknologiapolitiikka kuuluvat työssäni yhteen.

Nato on puolustuksemme perusta. EU tehtävä on vahvistaa sen ja jäsenmaiden toimintakykyä: mahdollistaa puolustusteollisuuden tuotanto ja investoinnit, helpottaa yhteisiä hankintoja ja turvata tarvittava infrastruktuuri.

Keskeiset tavoitteeni

• Puolustusteollisuuden tuotanto ja investoinnit liikkeelle. Tarpeetonta sääntelyä ja hitaita lupamenettelyjä on purettava. Euroopan on pystyttävä kehittämään, valmistamaan ja toimittamaan puolustusteknologiaa ajoissa.
• Puolustusrahaa parhaalle osaamiselle. Rahoituksen on perustuttava hankkeiden laatuun ja todellisiin turvallisuustarpeisiin. Suomen ja muiden Venäjän uhan lähellä olevien maiden tilanne on otettava huomioon.
• Pitkäjänteinen tuki Ukrainalle. Sotilaallisen, taloudellisen ja poliittisen tuen on oltava ennakoitavaa ja vastattava Ukrainan tarpeisiin. Ukrainan puolustusta tukemalla vahvistamme myös omaa turvallisuuttamme.
• Kriittinen teknologia ja energia omiin käsiin. Euroopan on vähennettävä vaarallisia riippuvuuksiaan, suojattava kriittiset järjestelmänsä ja lisättävä omaa puhdasta energiantuotantoaan. Ydinvoimaa ja uusiutuvaa energiaa on kehitettävä rinnakkain.
• Demokratiaa ja vapauksia puolustettava johdonmukaisesti. Oikeusvaltio, sananvapaus ja yksilön oikeudet ovat turvallisuutemme perusta. Niitä on puolustettava myös digitaalisessa ympäristössä.

Puolustusteollisuuden sääntöjen yksinkertaistaminen vahvistaa toimintakykyä

Euroopan puolustuskyky syntyy tuotantolinjoilla, tutkimuksessa ja yrityksissä. Puolustusmenojen kasvattaminen ei yksin riitä, jos investoinnit, tuotanto ja uuden teknologian käyttöönotto jäävät hallinnollisiin pullonkauloihin.

Toimin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana Puolustusteollisuuden yksinkertaistamispaketissa. Parlamentti hyväksyi neuvottelutuloksen syyskuussa 2026. Tämä oli konkreettinen askel sääntelyn yksinkertaistamisessa ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamisessa.

Neuvotteluissa ajoin rahoituksen kohdentamista laadukkaisiin hankkeisiin, sotilaallisen uhan alla olevien jäsenmaiden tarpeiden huomioimista sekä yritysten teknologian ja liikesalaisuuksien suojaa. Puolustusrahan on tuotettava käyttökelpoista puolustuskykyä.

Vahva talous mahdollistaa vahvan puolustuksen

Puolustusta ei rahoiteta ilman menestyvää taloutta. Eurooppa tarvitsee kasvavia yrityksiä, yksityisiä investointeja ja toimivat sisä- ja pääomamarkkinat. Ne luovat myös edellytykset kehittää ja valmistaa puolustukseen tarvittavaa teknologiaa.

EU tukee Natoa ja kansallista puolustusta omilla vahvuuksillaan: teollisuus-, sisämarkkina- ja investointipolitiikalla. Sen on helpotettava yritysten rahoitusta, rajat ylittävää yhteistyötä sekä puolustuksessa tarvittavien materiaalien ja tuotteiden liikkumista. Tuotannon tueksi tarvitaan toimivat energia-, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet.

Suomessa on korkeatasoista puolustus- ja teknologiaosaamista. Haluan, että yrityksemme pääsevät mukaan eurooppalaisiin hankkeisiin ja voivat kasvattaa tuotantoaan.

Teknologinen suvereniteetti on turvallisuuskysymys

Puolustus ja yhteiskunnan toimintakyky ovat riippuvaisia datasta, ohjelmistoista, pilvipalveluista ja turvallisista yhteyksistä. Kriittisiä järjestelmiä ei saa rakentaa niin, että ulkopuolinen toimija pystyy halutessaan estämään niiden käytön.

Ajan eurooppalaisten teknologiavaihtoehtojen käyttöönottoa, avoimia standardeja ja mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa. Euroopalla on oltava riittävästi omaa osaamista ja määräysvaltaa kriittiseen infrastruktuuriinsa. Samalla kyberturvallisuutta ja varautumista on vahvistettava.

Teknologiavalinnat ovat myös arvovalintoja. Ihmisten yksityisyys, luottamuksellinen viestintä ja sananvapaus on turvattava. Digitaalisen turvallisuuden on vahvistettava avointa yhteiskuntaa ja ihmisten oikeuksia.

Oma puhdas energia vähentää haavoittuvuutta

Energiahuolto on sekä turvallisuuden että teollisuuden kilpailukyvyn perusta. Euroopan on irtauduttava venäläisestä fossiilienergiasta ja vähennettävä laajemmin riippuvuuttaan tuontifossiileista. Emme saa korvata yhtä vaarallista riippuvuutta toisella.

Kannatan uusiutuvan energian ja ydinvoiman kehittämistä rinnakkain. Ydinvoimaa on kohdeltava EU tasavertaisesti muiden puhtaiden energiaratkaisujen kanssa. Myös pienydinvoimaloiden kehittämisen ja käyttöönoton on päästävä etenemään.

Kohtuuhintainen puhdas energia, vahvat sähköverkot ja suojattu infrastruktuuri mahdollistavat teollisuuden investoinnit ja pitävät yhteiskunnan toiminnassa. Ilmastotavoitteiden edistäminen ja energiaomavaraisuuden vahvistaminen tukevat samaa päämäärää.

Demokratia ja oikeusvaltio ovat turvallisuuden perusta

Euroopan puolustamisessa on kyse myös siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Puolustamme demokratiaa, oikeusvaltiota, sananvapautta ja ihmisten oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan.

Näistä periaatteista on pidettävä kiinni myös unionin sisällä. Yhteisten sääntöjen rikkomiseen on puututtava johdonmukaisesti, ja EU on pystyttävä toteuttamaan yhdessä sovitut päätökset. Luottamus instituutioihin ja toimiva demokratia vahvistavat yhteiskunnan kykyä kestää ulkopuolista painostusta ja kriisejä.

Näin olen edistänyt tavoitteitani

Teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana olin mukana viemässä puolustusteollisuuden sääntelyuudistuksen parlamentin hyväksyntään syyskuussa 2026. Ajoin neuvotteluissa hankkeiden laatua, jäsenmaiden todellisia turvallisuustarpeita ja yritysten osaamisen suojaa. InvestEU-uudistuksessa työskentelin puolestaan investointien rahoituksen vahvistamiseksi ja raportoinnin keventämiseksi. Olen myös vaatinut ydinvoiman tasavertaista kohtelua muiden puhtaiden teknologioiden rinnalla ja nostanut parlamentin keskusteluissa esiin digitaalisen turvallisuuden, sananvapauden ja ihmisten oikeuksien yhteyden.

Keskeiset työnäytöt

• Defence Omnibus -uudistuksen hyväksyntä. Toimin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana ja yhtenä raportööreistä puolustusteollisuuden toimintaehtoja uudistavassa hankkeessa.
• InvestEU-uudistus. Budjettivaliokunnan pääneuvottelijana olin mukana neuvottelemassa 2,9 miljardin euron lisäyksen EU investointitakuuseen ja kevennyksiä raportointiin.
• Ydinvoiman tasavertainen kohtelu. Olen allekirjoittanut komissiolle osoitetun yhteisen kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan konkreettisia toimia ydinvoiman ja pienydinvoimaloiden kehittämiseksi.
• Oikeudet ja turvallisuus digitaalisessa ympäristössä. Olen puolustanut parlamentin täysistunnossa näyttöön perustuvaa digisääntöjen valvontaa sekä sananvapautta ja ihmisten oikeuksia verkossa.