Aura Salla pitää Euroopan komission esitystä uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 liian varovaisena ja vanhentunutta tulonsiirtounionia ylläpitävänä. Tyytymättömyys maksajamaissa, kuten Suomessa, kasvaa kun budjetti perustuu suurelta osin jatkuviin tulonsiirtoihin.
”Budjetin kivijalka ovat edelleen maatalous- ja koheesiotuet, jotka komissio esittää osittain yhdistettäväksi kansallisiksi ja alueellisiksi kuoriksi. Rakenne perustuu suurelta osin jatkuviin tulonsiirtoihin, mikä lisää tyytymättömyyttä etenkin maksajamaissa”, europarlamentin teollisuus-, sisämarkkina- ja budjettivaliokunnissa vaikuttava MEP Aura Salla toteaa.
Kansallisiin ja alueellisiin kuoriin yhdistettyjen maatalous- ja koheesiotukien lisäksi esitys sisältää useita vanhoja rahoitusohjelmia yhdistävän kilpailukykyrahaston sekä Global Europe -rahoitusohjelman, jonka sisältä löytyy muun muassa Ukrainalle kohdennettava tuki-instrumentti. Sallan mukaan komission esityksen erityinen valonpilkahdus on kilpailukykyrahasto, joka pohjautuu onnistuneeseen InvestEU-lainatakausmalliin.
”Siirtyminen kohti lainainstrumentteja suorien tukien sijaan on komissiolta hyvä esitys. EU-rahat ovat tehokkaimmillaan lainapohjaisina takauksina, joilla houkutellaan lisää yksityisen sektorin investointeja markkinaehtoisesti kannattaviin kohteisiin. Tulonsiirrot ja sosiaalirahastojen kaltaiset tukirakenteet, joihin EU:lla ei ole toimivaltaa, eivät ole tehokkaita saati toimi”, Salla sanoo.
Salla pitää tärkeänä myös sitä, että kansallisten kirjekuorien kokonaisuus on rajoitettu, sidottu oikeusvaltioperiaatteeseen ja komissio kohdentaa rahoitusta joustavasti tarpeen mukaan. Global Europe -rahoitusohjelma tuo joustavuutta esimerkiksi jälleenrakennukseen ja sotilaalliseen apuun Ukrainalle. Sen sijaan EU-budjetin kasvattaminen ei saa Sallalta varauksetonta tukea. Monet jäsenmaat ovat samalla linjalla.
”En kannata budjetin kasvattamista jäsenmaksujen ja yhteisen velan kautta. EU:n omien varojen laajentaminen on ainoa toimiva ratkaisu budjetin kasvattamiseksi. Tupakkatuotevero ja elektroniikkaromuvero ovat hyvä alku, mutta käytännössä pieniä tulovirtoja. Mahdollisen suuryritysten veron alaraja on liian matala ja sen tulee kohdistua ensisijaisesti EU:ssa toimiviin ulkomaisiin yrityksiin, kuten digijätteihin, ei EU:n omiin yrityksiin. Komission olisi pitänyt tuoda digivero uudelleen pöytään. Nyt se jäi Trumpin tullien pelossa ulkopuolelle”, Salla toteaa.
Salla kannattaa leikkauksia koheesiotukiin ja ajaa maataloustukien kansallistamista. Koheesiorahasto voitaisiin uudelleen kohdentaa rahoittamaan EU:n kriittisiä puolustus- ja turvallisuusinvestointeja sekä mahdollista tulevaa laajentumista. Lopputuloksena rahoituskehyksen välttämätön uudistuminen uhkaa nyt jäädä torsoksi.
