Siirry suoraan sisältöön

#JärkevämpiEU

”Haluan vähentää ja rakentaa järkevämpää EU-sääntelyä, joka keskittyy unionin toimivallassa oleviin asioihin ja ottaa paremmin huomioon kansalliset erityispiirteet. EU:n tulee keskittyä asioihin, joista kannattaa päättää unionin tasolla: talous, turvallisuus ja ilmastonmuutos.

Euroopan unionin paras vientituote ei voi olla sääntely. Jätetään kansalliseen päätöksentekoon asiat, joita on järkevää tehdä lähellä ihmisiä. Avataan markkinoita, vahvistetaan unionin kokonaisturvallisuutta ja tehdään kestävää ilmastopolitiikkaa suomalaisten yritysten ja ihmisten eduksi.

EU:n yhteisistä arvoista ja säännöistä ei voi joustaa. Unionia tulee muuttaa niin, että päätöksenteko on sujuvaa ja yksittäinen jäsenmaa ei voi estää välttämättömiä päätöksiä.

Auralle EU- ja Eurooppa-politiikan kärkiteemoja ovat:

– Vahva talous
– Ilmastonmuutos ja digitalisaatio
– Yhtenäinen unioni ja turvallisuus

  • Vahva talous
  • Ilmastonmuutos ja digitalisaatio
  • Yhtenäinen unioni ja turvallisuus

Euroopan unionin paras vientituote ei voi olla sääntely. Meidän tulee keskittyä avaamaan EU-markkinaa ja mahdollistaa rajat ylittävää, kasvua hakevaa, yritystoimintaa ylisääntelyn sijaan. Erityisesti digitaalisen sisämarkkinoiden sääntely ei ole ollut asiantuntevaa saati uusien teknologioiden kehitystä tukevaa. Uusia digitaalisia jättejä voi tällä hetkellä syntyä EU:ssa, mutta ei kasvaa globaalien kilpailijoiden sarjaan.

Tarvitsemme vahvaa taloutta hyvinvointimme ja kestävän valtiontalouden perustaksi. Kasvun edellytykset syntyvät tuottavasta työstä, yrittäjyydestä aidoilla eurooppalaisilla sisämarkkinoilla sekä unionin yhteisen ulkomaankaupan kehittämisestä. EU on maailman suurin talousalue, mutta sen poliittinen epäyhtenäisyys syö mahdollisuuksiamme hyödyntää tätä parhaalla mahdollisella tavalla. EU tarvitsee sekä poliittisen että taloudellisen yhteistyön tiivistämistä saadakseen talouskehityksestä parhaimman hyödyn kansalaistensa hyvinvoinnille.

Suomalaiset vientiyritykset tarvitsevat EU:n markkinoita kasvaakseen. Suomessa on viiden, Euroopassa noin 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat. Euroopan unionin kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikka on moninkertaistanut suomalaisten yritysten kotimarkkina-alueen. Vapaakaupan esteiden purkaminen Euroopassa vaatii kuitenkin vielä paljon töitä. Epäyhtenäisistä markkinoista seuraa, että eurooppalaiset yritykset jäävät usein maailman mitassa pieniksi. Maailman 20 suurimman digitaaliseen liiketoimintaan perustuvan yrityksen joukosta ei löydy yhtään Euroopan unionista kotoisin olevaa palvelua. Vahva ja vakaa talous tarvitsee aidosti yhtenäiset sisämarkkinat, joihin eivät kuulu jäsenvaltioiden poikkeavat kuluttajan-, tekijänoikeus- ja tietoturvasäännökset.

Euroopan unionin finanssipolitiikan painopisteen ei tule olla maatalouden tukemisessa vaan EU-maiden talouksien rakenteiden ja kilpailukyvyn, kuten tutkimuspolitiikan vahvistamisessa. Eurooppalaisten kannalta paras ratkaisu on rakentaa EU:lle yhtenäinen ja toimiva rahapolitiikka. Vahva ja vakaa eurooppalainen talous ja yhteinen valuutta tarvitsevat tuekseen todellisen ja toimivan talousliiton sekä pääomamarkkina- ja pankkiunionin.

EU tarvitsee kansainvälistä kauppaa. Hyöty vapaakaupasta saadaan poistamalla tulleja sekä karsimalla tarpeettomia sääntöjä ja byrokratiaa. EU:lla on jo vapaakauppasopimukset useiden tärkeiden kauppakumppaniemme kanssa, mutta niitä tarvitaan lisää kansainvälisen kilpailun kiristyessä ja maailmantalouden kasvun levitessä uusille kehittyville markkinoille.

Vapaakauppasopimukset laajentavat yritysten luontaisia markkinoita, mahdollistavat laajemman tuote- ja palveluvalikoiman sekä parantavat tuotekehitykseen suunnattujen panostuksien tuottoa. Toisin sanoen ne tuovat Eurooppaan kasvua, kilpailukykyä ja näin ollen työpaikkoja sekä hyvinvointia. Sopimuksen myötä kysyntä ja tarjonta kasvavat – ilman, että pitää lisätä julkisia menoja tai lainata rahaa – ja ovat näin ollen tällä hetkellä halvin ja nopein mahdollinen piristysruiske eurooppalaiselle taloudelle.

Ilmastonmuutoksen hallinta on tällä hetkellä ihmiskunnan tärkein tehtävä. Ilman elinkelpoista, monimuotoista ja hyvinvoivaa maapallon meidän ei tarvitse enää keskittyä muuhun. Irtautuminen fossiilisista polttoaineista, teollisuustuotannon saaminen kestävälle pohjalle ja vihreät liikenneratkaisut ovat keskeisiä asioita, mutta myös jokapäiväiset valintamme ratkaisevat. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, julkisen liikenteen käyttö ja tavaroiden pitäminen mahdollisimman kauan kierrossa ovat valintoja.

Alustatalous, uudet energiamuodot, ilmastonmuutokseen reagoiminen ja digitalisaatio ovat asioita, joiden kehityksessä sekä EU:n että Suomen tulee olla suunnannäyttäjiä. Olen huolissani siitä, että Euroopan tämän päivän päättäjät reagoivat näihin kysymyksiin hitaasti ja ensi sijassa sääntelyä lisäämällä. Mahdollistaminen olisi oikeampi lähtökohta.

Kiertotalous tuntuu olevan vielä terminä yllättävän tuntematon, vaikka käytännössä kohtaamme sitä arjessamme lähes kaikilla kulutus- ja tuotantosektoreilla. Kiertotalouden avulla pyritään saamaan maksimaalinen hyöty eli lisäarvo irti materiaaleista niiden kokonaiselinkaaren aikana. Julkinen sektori pystyy rakentamaan kannusteita kiertotaloudelle verotuksen, lainsäädännön sekä erilaisten panttijärjestelmien kautta.

Digitalisaation mahdollisuudet tiivistäisin kahteen keskeiseen ajatukseen: Miten digitalisaatio voi helpottaa meidän jokaisen arkielämää ja tuottaa meille tuttuja palveluita uudessa muodossa? Miten hyödynnämme parhaiten digitalisaation mahdollisuudet uusien alojen ja toimintojen luomiselle, jotta sen lisäarvo meille kuluttajille, yrityksille ja koko taloudelle on mahdollisimman suuri? Digitalisaatio ei ole erillinen markkinansa vaan osa kokonaistaloutta. Siksi sitä ei myöskään tule verottaa erillisenä toimialana.

Uusien liikeideoiden on kuitenkin synnyttävä yksilö- ja yrityslähtöisesti. Parhaiten onnistutaan, kun ymmärretään talouden uusien trendien olevan jo osa meidän jokaisen arkipäivää niin yksilötasolla, yrityksissä kuin tuotannossa ja käännetään se taloudelliseksi lisäarvoksi. Samalla pystymme vastaamaan parhaiten sekä globaalilla, valtakunnallisella, yritysten että yksilöiden tasolla ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Meistä jokaisesta lähtevä kokonaisvaltainen ajatusmaailmamme uudistaminen on avaintekijä uusien teknologioiden, talousmallien ja ympäristötietoisemman elämän mahdollistamiseksi. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillamme ja sitäkin enemmän omalla asenteellamme. Poliittisten päättäjien tehtävä on mahdollistaa ja tukea uudistuksia sekä ympäristön että tulevien sukupolvien hyvinvoinnin puolesta.

Digitalisaatio ei ole erillinen markkinansa vaan osa kokonaistaloutta. Siksi sitä ei myöskään tule verottaa erillisenä toimialana.

Unionin vahvuus on sen yhtenäisyys. Siksi EU:n yhteisistä arvoista ja säännöistä ei voi joustaa. EU:n päätöksentekoa tulee muuttaa niin, että pieni vähemmistö ei voi viivyttää tai estää päätöksentekoa. Sanktioita ei tule pelätä käyttää ja määräenemmistöpäätöksentekoa on järkevä lisätä muun muassa ulkopolitiikan sektorilla, kuten sanktioissa tai ihmisoikeuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. EU:n on vahvistettava rooliaan Ukrainan tukemisessa ja kehitettävä yhteistä puolustus(teollisuus)politiikkaa. NATO:lla on sotilaallinen voima Euroopassa. EU:n puolustuksen kehittämisen tarkoituksena on tukea NATO:n toimintaa.

Kannatan vahvaa ja järkevästi rakennettua Euroopan unionia, joka takaa yhtenäisemmän ja vahvemman eurooppalaisen päätöksenteon ja taloudellisen vakauden. Euroopan unionilla tulee olla selkeä sääntöpohja, jonka noudattamattomuudesta seuraa sanktiota. Yhteinen rahapolitiikka tarvitsee tuekseen paremmin koordinoitua talouspolitiikkaa ja -kuria. Unionin tulee myös pystyä vastaamaan entistä paremmin yhdessä rintamassa ilmastonmuutosta koskeviin haasteisiin. Tämä ei tarkoita vallan lisäämistä unionin tasolle vaan vallanjaon selkeyttämistä ja järkevöittämistä.

Vallanjakoa unionin jäsenmaiden ja unionin päätöksenteon välillä tulee selkiyttää ja komissiolle valunutta valtaa tarkastella kriittisesti, myös demokratian näkökulmasta. Päätökset on tehtävä sillä tasolla, jossa niillä on suurin vaikuttavuus. EU-tasolla on tehtävä päätöksiä, jotka vaikuttavat koko unionin hyvinvointiin esimerkiksi ilmastopolitiikan, talouskehityksen ja ulkomaankaupan kautta. Kansallisessa päätöksenteossa on pidettävä arkeamme ja paikallista elinkeinotoimintaamme koskevat päätökset, kuten päätökset koskien sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa. EU ei saa viedä meiltä pois valtaa arjen asioista, vaan antaa meille valtaa suuriin asioihin, joihin kansallisvaltioiden yhteistyöllä ei yksin ylletä.

Euroopan unioni on kehitettävä aidosti vaikuttavaksi toimijaksi maailmanpolitiikassa. Tämä vaatii unionin poliittisen päätöksenteon ja demokratian vahvistamista. EU:n päätöksenteossa on kuultava vahvemmin kansan ääntä ja ensimmäiset askeleet kohti demokraattisempaa unionia on otettava sillä, että komission jäsenet tulee valita vaaleissa hyvin menestyneiden parlamentaarikkojen keskuudesta. Määräenemmistöpäätösten lisääminen ulkopolitiikassa olisi unionilta askel kohti nopeammin toimivaa ja vahvempaa maailmanpoliittista vaikuttajaa. Unionin eri instituutioiden välistä suhdetta tulee selkeyttää ja lakkauttaa sekä uudelleen järjestää nykyisiä resursseja niin, että Euroopan unionin instituutiot palvelevat kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Kansallisessa päätöksenteossa on pidettävä arkeamme ja paikallista elinkeinotoimintaamme koskevat päätökset.

“Euroopan unioni olemme me, unionin kansalaiset, jotka päätämme siitä minkälainen unioni palvelee meitä, yrityksiämme, ympäristöä ja maanosamme tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. On aika käydä suoraja perustavanlaatuinen keskustelu siitä, minkälaisen Euroopan unionin me haluamme.”