Siirry suoraan sisältöön

Sitä saa mitä tilaa

Julkisia palveluita haukuttiin vuosikausia hitaiksi ja vaikeasti saataviksi. Muutosta vaadittiin kahdeksankymmentäluvulla kovin sanakääntein ja Suomessa onkin 1990-luvun alusta lähtien ollut vallalla julkishallinnon uudistuksen malli, jossa julkisen sektorin töiden ja palveluiden kustannusvaikuttavuutta on pyritty tehostamaan yhtiöittämällä, kilpailuttamalla ja ulkoistamalla julkisia palveluita. On selvää, että mikäli julkiset… Lue lisää »Sitä saa mitä tilaa

Aikamme sankarit

Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että isovanhempani ovat aina olleet minulle läheisiä. Yhdeksän kuukauden vanhana, äitini lähtiessä töihin, pääsin päivähoitoon samassa rivitalossa asuneiden isovanhempieni luokse. Mummin kanssa tehtiin päivän kotiaskareita, leikittiin, käytiin musiikkileikkikoulussa, katsottiin vanhoja Suomi-filmejä ja tutustuttiin ahkerasti Vaahteramäen Eemelin ja Huvikummun lasten elämään.… Lue lisää »Aikamme sankarit

Naiskiintiöt – aikamme kirosana

Saapumiserässä II/2003 Tikkakosken Ilmavoimien viestikoululla minun lisäkseni kahdeksan naista aloitti vapaaehtoisen asepalveluksen. Ei, meistä kukaan ei ollut rekkalesbo tai taistelunorsu. Suurimmalle osalle armeijan käyminen oli aina ollut itsestäänselvyys, toiset halusivat jatkaa poliisikouluun tai armeijauralle, osalle vuosi oli mahdollisuus kerryttää erilaista elämänkokemusta. Toki joukosta löytyi yksi,… Lue lisää »Naiskiintiöt – aikamme kirosana

Pyörällä – mit dem Fahrrad

Opiskelin toissa kevään Saksassa Leipzigin yliopistossa. Leipzig sijaitsee noin 140 km Berliinistä etelään ja on asukasluvultaan hieman Helsinkiä pienempi. Kaupungin neuvostoaikainen historia kiteytyy hyvin sen keskustassa edelleen sijaitsevan, Stasin vanhan päämajan museokokoelmissa. Kaupunkia pommitettiin toisen maailmansodan aikana useaan otteeseen, ja jälleenrakentaminen sekä DDR:n leima ovat… Lue lisää »Pyörällä – mit dem Fahrrad

Välinpitämättömän yhteiskunnan takaa löytyy välinpitämätön ihminen

Ennen kouluikää tutustuin kotikatuni päässä asuvaan samanikäiseen tyttöön ja meistä tuli ystäviä. Leikimme usein kotia tytön kotipihassa sijaitsevassa leikkimökissä. Tyttö asui isänsä kanssa kahdestaan ja leikkimme alkoi aina samalla tavalla: ystäväni kantoi tuolin leikkimökin eteen, asetti pienen pöydän tuolin viereen ja laittoi pöydälle tyhjän karkkiaskin… Lue lisää »Välinpitämättömän yhteiskunnan takaa löytyy välinpitämätön ihminen

Ajan ilmiöstä yleiseen hyväksyntään on pitkä matka, välillä liian pitkä

Olen seurannut mielenkiinnolla viimeviikkoista keskustelua Mannerheim-elokuvasta. Moni mielensäpahoittaja on ehtinyt tuomita filmin kansanpetturuutena kansallissankarin häpäisystä, mutta lähinnä ihmiset ovat olleet hämillään ja keskustelussa on noussut esiin taiteen vapauden ja hyvän maun rajat. Taiteen kuuluu puhuttaa ja herättää tunteita, siinä mielessä kyseistä elokuvaa voidaan pitää erittäin… Lue lisää »Ajan ilmiöstä yleiseen hyväksyntään on pitkä matka, välillä liian pitkä

Irti kateusverotuksesta – kohti kasvuyrittäjyyttä

Kävin esikoulua, kun Suomi ajautui 1990-luvun alun pahimpaan lama-aikaan. Äiti oli ollut tähän asti se, joka haki innokkaan eskarilaisen kotiin päivän päätyttyä. Yhtenä iltapäivänä portilla odottikin äidin sijaan isä, joka tiedusteltuani asiasta totesi vaisuna, että isä on nyt jonkin aikaa kotona. Rakennusalalla toiminut perheyrityksemme oli… Lue lisää »Irti kateusverotuksesta – kohti kasvuyrittäjyyttä

Kippis

Viinasta on tehty Suomessa läpi historian suhteettoman iso numero. Itsenäisen Suomen historiassa on järjestetty neuvoa-antava kansanäänestys ainoastaan kahdesti: 1994 EU:hun liittymisestä ja vuonna 1931 kieltolain lakkauttamisesta. Kieltolain purkua seurasi viinakortti, ostajaintarkkailuorganisaatio, rajoitettu saatavuus ja tarkoituksellisen kehno asiakaspalvelu, jotka olivat välineitä pitää juominen häpeällisenä ja kontrolloituna.… Lue lisää »Kippis

Piilofederalistit ulos kaapeista

Saksan liittokansleri Angela Merkel teki historiallisen avauksen toteamalla, että kannattaa Euroopan yhdentymisen jatkamista tasolle, mitä on vaikea kuvata muuten kuin Euroopan liittovaltioksi. Se on vahva ja avoin ilmoitus, jota on odotettu pitkään. Muutoksen pelolla on valtava voima. Uudet työtavat tai muutokset totutuissa rutiineissa saavat ihmiset… Lue lisää »Piilofederalistit ulos kaapeista

Pro kuntaliitos

Suomalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti positiivisesti Euroopan unioniin ja unionin rahaliittoon. Niin minäkin. Paikka paikoin suhtautumiseni on jopa yltiöpositiivista ja uskon, että olemme edelleen matkalla kohti entistä tiiviimpää unionia. Vähintään yhtä positiivisesti, kuin tähtilipun alla elävien kansojen yhtenäisyyteen, suhtaudun kuntaliitoksiin Suomessa. Miksi näin? Uskon yhteisön voimaan ja… Lue lisää »Pro kuntaliitos