Työttömyys, etenkin nuorten osalta, on ongelma, joka huolestuttaa kaikkia päättäjiä vasemmalta oikealle, mutta toimivia ratkaisuja ei tunnu löytyvän miltään poliittiselta ilmansuunnalta. Saksan liitokansleri Angela Merkel on todennut, että politiikalla ei tehdä työpaikkoja, vaan niitä luodaan talouden ja sopivien olosuhteiden kautta. Talous alkaa Euroopassa näyttämään varovaisen orastavia elpymisen merkkejä. Nyt tarvitaankin yhtenäisen ja toimivan talouspolitiikan tueksi päätöksiä, jotka mahdollistavat entistä paremmat olosuhteet nuorten ja työtä vailla olevien työllistymiselle.
Euroopassa tulee taata jokaiselle nuorelle toisen asteen koulutus, joka johtaa ammattiin tai vie kohti jatko-opintoja. Monilla aloilla voimme myös kysyä, tarvitsemmeko niin mittavan koulutuksen, jotta nuoret voivat siirtyä työelämään. Monissa Euroopan maissa työmarkkinoille siirrytään usein kandidaattitasoisen tutkinnon jälkeen, Suomessa jo lähtötavoitteena on maisteritason koulutus, kun puhutaan korkeakoulutetusta työvoimasta.
Vahva talous, osaavat tekijät ja yrittäjyyden edellytysten parantaminen luovat parhaan pohjan työllisyyden kasvulle. Nuoren palkkaaminen on yritykselle liian usein riskisijoitus. Koulutus ei aina takaa, että nuori pystyisi valmistuttuaan vastaamaan taidoillaan työelämän tarpeisiin ja työmarkkinoiden kannalta merkityksellisten taitojen oppiminen onkin ensisijaisen tärkeää.
Saksassa oppisopimuskoulutuksen malli on luonut selvät kannustimet yrityksille palkata yhä enemmän nuoria ja saada heille käytännönläheinen tutkinto. Hyviä käytäntöjä kannattaa kopioida ja jalostaa alueellisesti toimiviksi. Oppisopimuskoulutuksen ehdoton valtti on, että ammattitaito vastaa työn tarpeita ja työ opettaa tekijänsä. Euroopan tasolla meidän tulee varmistaa, että oppisopimuskoulutuksessa hankittu ammattitaito tunnustetaan kaikissa unionin jäsenmaissa.
Eurooppalaista työharjoittelua tulee kehittää unionin tuella ja trainee-ohjelmia laajentaa yksityiseltä sektorilta myös yhteiskunnallisille aloille. Yksi hyvä esimerkki tästä on Erasmus-ohjelma, jonka kautta kansainväliseen harjoitteluun on lähtenyt jo yli 6000 suomalaista ja jo yli 83 000 eurooppalaista vaihto-opiskelijaa on hakenut Suomesta oppia maailmalle. Eurooppalainen Eures-työnvälitysverkosto tarjoaa tällä hetkellä suomalaisille nuorille miltei puoltatoista miljoonaa avointa työpaikkaa Euroopassa. Työn on löydettävä tekijänsä ja tekijän työnsä.
Nuorten yrittäjyyteen kannustamiseen on löydettävä lisää keinoja ja yrittäjiä koskevan työlainsäädännön tulee olla huomattavasti nykyistä kannustavampaa. Työlainsäädäntöä tulee kehittää niin, että yrittäminen ei vaikeuttaisi tai estäisi muun työn vastaanottamista yrittämisen ensiaskelien ohella. Euroopassa perustettavista yrityksistä 99 prosenttia on mikroyrityksiä ja niistä kolmasosa on työttömien perustamia. Näiden yritysten alkutaivalta helpottamaan on kehitetty Progress-mikrolainamekanismia, jolla kannustetaan pienyrityksen perustamiseen rahoituksen ollessa muuten tiukassa.
Unionilla on mahdollisuus parantaa nuorten ja työtä vailla olevien työllistymistä rakentamalla vahvaa taloutta, parantamalla yrittämisen mahdollisuuksia, työelämälähtöistä oppimista ja työvoiman liikkuvuutta. Ilman yhtenäistä Eurooppaa, yrityksemme toimisivat huomattavasti pienemmillä markkinoilla ja mahdollisuudet työllistymiseen olisivat selvästi heikommat. Nuoret osaajat tarvitsevat Euroopan unionia, Eurooppa tarvitsee osaajia ja nuoret ovat eurooppalaiset työpaikkansa ansainneet.
