EU ja USA ovat käyneet neuvotteluja vapaakauppasopimus TTIP:stä (Transatlantic Trade and Investment Partnership), joka loisi yli puolet koko maailman bruttokansantuotteesta kattavan vapaakauppa-alueen. Komission arvioiden mukaan sopimus toisi alueelle 28 prosenttia lisää kauppaa, noin kaksi miljoonaa työpaikkaa ja kasvattaisi alueen bruttokansantuotetta noin 86 miljardilla eurolla vuodessa. Siinä on huomattavaa potentiaalia myös suomalaisille yrityksille ammennettavaksi.
TTIP-sopimuksessa on kysymys suorien ja epäsuorien kaupanesteiden purkamisesta. Esimerkiksi suorat tullit ja raskaat sertifiointimenettelyt olisivat purettavien listalla ja työlupien saantia helpotettaisiin. TTIP on yksi merkittävä askel mannertenvälisen kaupan kevyempään sääntelyyn, josta suurina hyötyjinä ovat suomalaiset uusien innovatiivisten tuotteiden vientiyritykset. Innovaatiot vanhenevat helposti maahantulobyrokratiassa, jolloin uuden tuotteen tuoma kilpailuetu katoaa jo sertifiointia odottaessa.
Vapaakauppasopimus laajentaa yritysten luontaisia markkinoita, mahdollistaa laajemman skaalautuvuuden ja parantaa siten tuotekehitykseen suunnattujen panostuksien tuottoa. Se kiihdyttää kehitystä ja kehitysten hedelmien leviämistä. Esimerkiksi cleantechin ja digituotteiden sekä -palveluiden markkinat kasvavat Yhdysvalloissa kovaa vauhtia ja Suomella on merkittävät liiketoimintamahdollisuudet näistä molemmilla aloilla. Suomalaisten digituotteiden potentiaali on kiistaton ja cleantech-alalla Suomi on jo nyt väestöpohjaansa nähden kokoaan 2,5 kertaa suurempi, yli 1 prosentin tuotanto-osuudellaan maailman cleantechista.
TTIP-sopimuksen mukanaan tuoma kaupanesteiden purkaminen on kohdannut myös arvostelua. Amerikkalaisten tuotteiden helpompaa pääsyä eurooppalaisille markkinoille on karsastettu, paljolti perusteettomasti. Kritiikin pääkärki on liittynyt niin sanottuun investointisuojaan. Sopimuksen on uhattu antavan yhdysvaltalaisille yritykselle mahdollisuuden vaatia eurooppalaisia maita purkamaan, tai ainakin estämään luomasta uutta lainsäädäntöä vapaakaupan tielle esimerkiksi ympäristösyihin vedoten.
Vapaakauppasopimus ei estä Euroopan unionia säätämästä uusia normeja ympäristön suojelemiseksi eikä se myöskään kumoa tai muuta mitään lainsäädäntöä ilman Euroopan parlamentin hyväksyntää. Yritykset eivät voi purkaa lainsäädäntöä oikeudenkäyntien kautta. Investointisuoja tarkoittaa sitä, että Eurooppaan investoineet amerikkalaisyritykset saavat suojaa yritysten omaisuutta takavarikoivaa tai mitätöivää lainsäädäntöä vastaan Euroopassa ja vastaavasti eurooppalaiset yritykset USA:ssa. Tämä luo ennustettavuutta ja vähentää investointien riskejä mikä taas lisää investointeja ja niiden myötä syntyviä työpaikkoja.
Joissakin tilanteissa ennalta arvaamaton lainsäädännön muutos voi laukaista investointisuojan. Se on kuitenkin pieni hinta hyötyyn nähden. Kahdeksan Euroopan unionin jäsenmaata on jo ottanut käyttöön tällaisen riitojenratkaisumenettelyn USA:n kanssa ja TTIP:n myötä se vain laajenisi koko Unioniin alueelle.
Kokonaisuutena vapaakauppasopimus on työkalu, jonka avulla yli puolet maailman kaupasta voidaan saada yhtenäisen vapaakaupan piiriin. Uusien vientituotteiden kehittämisen mahdollistavat investoinnit eivät löydy globalisoituvassa maailmassa omasta kotimaasta. Laajentuva markkina-alue parantaa eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia menestyä ja luoda uusia työpaikkoja Eurooppaan, jossa niitä tarvitaan kipeästi juuri nyt.
